Olemme oksia, ei rypäleitä

Pyhän Kolminaisuuden päivä, 15.6. Woy Woy

Jeesus sanoo:

»Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.

Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.» (Joh. 15: 1–10)

Jeesuksen aikana Palestiina oli viinintuotantoaluetta ja viinitarhat arkinen näky. Siksi Jeesuksen puheissa löytyy paljon viinivertauksia.

Me emme ole viiniä, emmekä edes viinirypäleitä. Me olemme oksia. Oksan ainoa tehtävä on pysyä rungossa. Jos oksa pysyy rungossa, tuottaa se hedelmää automaattisesti ilman, että siitä tarvitsee murehtia. Rungossa kiinnipysyminen tapahtuu sekä yhdessä, esimerkiksi jumalanpalveluksissa, että henkilökohtaisesti hiljentyen Suuren viinitarhurin edessä.

Jokaisen oksan tuottama hedelmä on erilainen. Se riippuu kasvumaasta, lämpötilasta, juurista, menneisyydestä ja siitä kuinka viinitarhuri on versoja oksasta karsinut. Isä Jumalan viinikellarissa on erilaisia viinejä, jotka on valmistettu meidän hedelmistämme. Hedelmien laatu ratkaisee, tuleeko lopputuotteesta makeaa vai karvasta, täyteläistä vai kevyttä. 

Kengurutoimittajat tulivat Sydneyyn

Juttu julkaistu Suomi Newspaperissa 9/14 (5.6.2014)

Sydneyssä tehdään uutisia Suomeen

Kun suomalaisen radioaseman juontaja lukee Suomen tietotoimiston uutissähkeitä aamun varhaisina tunteina, niin ei ehkä heti tule mieleen, että valtaosa niistä on kirjoitettu Sydneyssä.

Sydneyssä niitä tekee neljä STT:n toimittajaa.

STT-Lehtikuvan Sydneyn toimitus: Riku Roslund (vas.), Antti Tiri, Janne ja Laura Huuskonen AAP:n avokonttorissa.

Australian Associated Pressin (AAP) uutistoimiston yksi toimituksista sijaitsee Sydneyssä Rhodesissa ihan Ikean läheisyydessä. Laajan avokonttorin yhdessä nurkkauksessa on kolme näyttöpäätettä, joita viimeiset viikot ovat käyttäneet suomalaistoimittajat Janne Huuskonen, Laura Huuskonen, Riku Roslund ja Antti Tiri.

He ovat Suomen tietotoimiston (STT) toimittajia, jotka toukokuussa ovat saapuneet tänne tekemään uutisia Suomeen. Aiemmin STT:n toimituksessa tehtiin yövuoroja. Sitten päätettiin seurata uutta eurooppalaista trendiä, eli yövuorot siirrettiin päivätöiksi toiselle puolelle maapalloa. Seurauksena STT saa säästöjä yövuorolisien loppuessa ja päiväsaikaan myös toimittajien vireystila on korkeampi.

AAP:n tiloissa on jo nyt toimittajia Tanskasta, Die Weltin ja uutistoimisto DPA:n saksalaistoimittajia ja sveitsiläisen uutistoimisto SDA:n ihmisiä. Lisää on tulossa ainakin Norjasta ja Belgiasta.

Pipoa ei ole vielä tarvinnut

– Puolitoista vuotta sitten kuulin, että tanskalaisen uutistoimiston ihmiset tulevat Australiaan tekemään ”yövuoroja”. Ilmoitin jo silloin olevani halukas lähtemään, jos STT joskus lähettää tänne omiaan, Antti toteaa. Nyt hän on täällä ja tavoitteena on hankkia elämänkokemusta, nähdä ja kokea uutta.

– Tämä on hyvä mahdollisuus tulla ulkomaille. Tyhjän päällä ilman töitä en haluaisi olla.

Huuskosen perheen tilanne oli vähän toinen. Laura sanoi haluavansa lähteä, mutta perheen kaksi lasta panivat Jannen mietteliääksi.

– Tajusin, että emme pärjää yhden ihmisen palkalla, enkä aluksi ajatellut, että tämä olisi ylipäätään mahdollista. Sitten Laura halusi hakea, ja selvitimme lähteekö hänen äitinsä mukaan lapsenhoitajaksi, niin kuin oli ensi kertaa asiasta kuullessaan hövelisti luvannut. Haimme paikkaa sillä ehdolla, että molemmat pääsemme tänne. Niin kävi, mummu tuli mukaan ja olemme tulleet tänne turvalliselle seikkailulle, Janne tiivistää.

Antti myöntelee, että turvallinen seikkailu kuulostaa juuri siltä, mitä hänkin tältä rupeamalta hakee.

Pohjatyötä Australian ja Sydneyn oloista on tehty tarkkaan. Janne toteaa, että toukokuun kauniit ilmat ovat yllättäneet, sillä hän odotti villapaita ja pipo –kelejä.

– Täällä ihmiset tuntuvat pitävän lupauksensa ja kaikki ovat auttaneet paljon, Janne tuumii.

Käytännön alkuhankaluuksia nelikolla toki on ollut. Antin ensimmäinen vuokra-asunto oli sellainen, ettei siinä hengitysvaikeuksien takia voinut asua ja vuokrasopimuksesta irtipääsy vaati omat temppuilunsa. Erilaisten kaasu-, sähkö- ja liittymäsopimusten perään on myös jouduttu soittelemaan tai käymään myyjätahojen palvelutiskeillä.  

Yö- ja päivävuorolla on ero

Ero Suomessa tehtävällä uutistoimittajan yövuorolle ja Sydneyn päivävuorolle on iso.

– Kyllä yövuorossa lähti paljon hitaammin käyntiin. Aamuyöstä energiaa meni pelkästään siihen, että pysyy hereillä. Täällä on päivävuorossa freesi olo ja enemmän sitä näissä oloissa tuottaa, Antti arvelee.

Jannen mukaan uutistekstien kääntäminen on aika rankkaa työtä öiseen aikaan. Suomi ei tahdo sujua eikä oikeat sanat löytyä.

Kaikki miehet ovat kiinnostuneita urheilusta. Suomen yöllä pelattujen Amerikan NHL-jääkiekko-otteluiden raportit voidaan tehdä virkeämpinä, joten aamutuimaan Pohjolassa voidaan lukea aiempaa parempaa urheilu-uutisointia, Janne ja Antti lupaavat.

Toimittajien taustat ovat monipuoliset. Heiltä löytyy osaamista ja tietoa niin taloudesta, politiikasta, urheilusta kuin oikeuslaitoksista.

– Olemme valmiit mihin uutistilanteeseen tahansa, vakuuttavat tuoreet kengurutoimittajat.

Uutisia nettiin ja radioille

– Työmme jakautuu oikeastaan kolmeen pääosaan. Teemme nettiuutisia, radiosähkeitä ja lehtikatsauksia, lisäksi on myös mediaseurantaa, Riku kertoo. Toimittajat valitsevat myös valokuvat juttuihin. STT-Lehtikuva on sekä uutis- että kuvajournalismia tuottava uutistoimisto.

Uutiset valitaan ja käännetään mm. kansainvälisten uutistoimitusten uutisvirrasta ja kun Sydneyssä käännetty uutinen lähetetään eteenpäin, niin se ilmestyy automaattisesti sellaisen suomalaisen sanomalehden uutissivuille, joka on kyseisen palvelun tilannut.

Radioasemista mm. Nova ja monet kaupalliset radioasemat käyttävät STT:n sähkeitä, joten aamu-uutisissa kuultavat sähkeet on tätä nykyä valtaosin kirjoitettu Sydneyssä. Samoin lehtikatsaukset, sillä Sydneyssä suomalaisen sanomalehden nettiversio voidaan lukea jo siinä vaiheessa kun Suomessa vielä ounastellaan herätyskellon soittoa.

Kun toimittajien työvuorot loppuvat Sydneyssä kahden, kolmen maissa iltapäivällä, niin Helsingissä STT:n aamuvuorolaiset ottavat vastuun uutisten välittämisestä.

Riku arvelee, ettei kiinnostus Australiaa kohtaan Suomessa lisäänny pelkästään sillä perusteella, että täällä on neljä suomalaista toimittajaa. Mutta se, että he tekevät myös omia juttuja erilaisista aiheista, tulee varmaankin aikaa myöten lisäämään Australian asioiden tunnettavuutta ja kiinnostusta myös Suomessa.

Haloo, Sydneystä soitetaan

Päivittäin toimittajista on töissä kaksi, toiset kaksi vapaalla. Neljä toimittajaa tarvitaan, koska uutiset eivät pidä viikonloppuvapaita.

Laura näyttää päätteeltään torstain saldoa. Suomeen on lähtenyt juttua muun muassa laajasta eri maiden välisestä ylipainovertailusta, Applen laajentumisesta musiikkibisnekseen, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn viestistä ”ole mies” Edward Snowdenille ja suomalaisen Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan tilanteesta, kun norjalaispoliisit ovat ryhtyneet poistamaan aktivisteja Statoilin äljynporauslautalta Barentsinmerellä.

Muutamaan kertaan Laura on soittanut Suomeen poliisikierroksen, eli kysellyt suurimmilta poliisi- ja pelastuslaitoksilta, miten yö Suomessa on sujunut. Vähitellen Suomessa on totuttu siihen, että toimittajan yöpuhelu tuleekin Sydneystä eikä Helsingistä Malminkadulta, missä STT-Lehtikuvan toimisto sijaitsee.

– Kaikki on mennyt hyvin, Laura toteaa.

Hänen mukaansa suurin huoli perheessä taitaa olla kohta neljä vuotta täyttävällä Lennillä. Hän on jännittänyt sitä, oppiiko täällä englantia. Kaksivuotias Helmiina ei sellaisia elämänpaineita vielä ota.

STT:n suomalaistoimittajien kokemuksia voi seurata heidän Kenguruvuorossa –liveblogista.

Helluntai muutti historian

Hartauskirjoitus Suomi Newspaperissa 9 (5.6.2014)

Jeesus sanoi:

    ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

    En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.”

Joh. 14: 15-21

On oikeastaan harmi, että suomalaisessa luterilaisessa perinteessä punainen on niin harvoin käytetty liturginen väri. Bass Hillin pappilan stolista – siis se kapea liina, joka papilla on alban päällä – punainen on ehdottomasti kaunein. Suomalaisessa katolista kirkkoa seuraavassa perinteessä punaista väriä käytetään Pyhän Hengen ja marttyyriuden värinä, siis vain muutaman sunnuntaina vuoden mittaan.

Helluntain väri on punainen, onhan kyseessä Pyhän Hengen vuodattamisen juhla.

Helluntaita edeltää kirkkovuoden ”juhla-aika”, johon kuuluvat mm. jouluun ja pääsiäiseen liittyvät juhlat. Helluntain jälkeen on ”arki”, ja sunnuntait onkin nimetty pääsääntöisesti siten, että kerrotaan monesko sunnuntai kyseinen pyhä on helluntaista.

Helluntaipäivän toisen vuosikerran evankeliumissa Jeesus ennakoi helluntain tapahtumia. Pyhä Henki on se Jumalan Henki, joka johdattaa meitä, rukoilee puolestamme, kasvattaa uskoamme ja luottamustamme Jumalaan.

Jeesus antaa Pyhälle Hengelle kaksi määritelmää. Toisaalta Henki on puolustajamme. Se puolustaa meitä pahaa, eli omaa lihaa, maailmaa ja Perkelettä vastaan. Pyhän Hengen yhteydessä elävä ihminen ei ole orpo, vaan hänellä on turvanaan Isä.

Toisaalta Jeesus sanoo, että tuo puolustaja on Totuuden Henki. Sekä totuus että tarve puolustukseen kuuluvat elämään.

Totuuden Henki osoittaa sen, kun teemme syntiä, eli erkanemme Jumalasta. Totuuden Henki ja omatuntomme moittivat meitä myös vääristä teoista, valehtelusta, varastamisesta, himoamisesta, ahneudesta...

Totuuden kolahtaessa seuraa syyllisyys ja syyllisyydentunto. Silloin Pyhä Henki käy puolustamaan meitä. Pyhä Henki puolustaa meitä Vanhan testamentin lain vaatimuksia vastaan. Taitavana puolustusasianajajana Henki toteaa, että nuo lait ja säädökset eivät enää koske meitä, sillä syntisyytemme on sovitettu.

Pyhä Henki puolustaa meitä myös itseämme vastaan. Moni ruoskii itseään parempaan elämään ja ankarampaan uskon harjoittamiseen. Oma riittämättömyys aiheuttaa pettymystä, väsymistä ja syyllisyyttä. Totuuden Hengen tehtävä on silloin muistuttaa, että elämä on armoa, ei suorittamista. Pyhä Henki johtaa meitä elämään luottamuksessa siihen, että Kristus on vapauttanut meidät orjuudesta.

Kun Pyhä Henki helluntaina vuodatettiin opetuslasten päälle, niin nämä saivat voiman ja rohkeuden lähteä kertomaan armollisesta Jumalasta.

Puolustaja, Totuuden Henki, johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä.