Kesällä Suomessa ja Ruotsissa kaikki kyselivät, olemmeko nähneet käärmeitä. No, nyt olemme. Kävimme lähimetsikössä luontoretkellä ja tarkoitus oli bongata lintuja. Tuskin olimme päässeet alkua pidemmälle, kun näimme asfaltilla aurinkoa ottavan käärmeen. Metsikön keskellä kulkee muutaman kilometrin pituinen pyöräilyrata.
Tarkemmassa tutkinnassa käärme oli Red-bellied Black Snake (Pseudechis porphyriacus). Kunnioitusta herättävän kokoinen matelija, pituutta reilusti toista metriä ja paksuimmasta kohtaa ehkä minun ranteeni paksuinen.
Red-bellied Black Snake on tavallinen käärme Itä-Australian rannikolla ja erityisesti Sydneyn alueella sitä kuulemma on paljon. Se syö pikkujyrsijöitä ja sammakoita, joskus myös lintuja.
Se on myrkyllinen käärme, mutta ei ilmeisesti kaikkien aggressiivisin käärmelaji, mitä täällä tavataan. Australiassa on käytössä eläinten vaarallisuutta ilmaiseva asteikko ja Red-belliedin vaarallisuus on sen mukaan 7/10.
Tapaamamme käärme oli ilmeisesti tullut asfaltille lämmittelemään kylmän yön jälkeen. Meidät nähtyään se jähmettyi ensin paikalleen ja kun me peräännyimme, se luikerteli hyvin vauhdikkaasti metsän suojaan. Martti ehti kuitenkin ottaa nämä kuvat käärmeestä ennen sen pakoa.
Pakko myöntää, että tänään aamulenkillä kuuntelin huomattavasti tarkemmin ruohikon ja metsikön rapinaa ja suhahduksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti