Aussijoulu on perinteiden sekahedelmäsoppaa

Tämä teksti on julkaistu verkkojulkaisussa Kirkonkellari 19.12.2013.

Mikä on australialainen joulu? Oikea vastaus lienee on, että sellaista ei ole. 23 miljoonan asukkaan monikulttuurisessa maassa joulua voi viettää kovin monella eri tapaa.

Australian poliittisen, kulttuurisen ja uskonnollisen elämän pohjalähde on Brittein saarilla. Ensimmäisen laivaston myötä 1788 anglikaaninen kirkko toi Englannin kirkon opin ja tavat. Irlantilaisten mukanaan tuoma katolilainen usko vahvistui ja tällä hetkellä katolinen kirkko on suurin kirkkokunta. Siihen kuuluu noin 25 prosenttia väestöstä, anglikaanien osuus on 18 prosentin tietämissä ja Australian yhdistyneen kirkon (presbyteerit ja metodistit) jäsenmäärä on noin viisi prosenttia. Kristityiksi ilmoittaa itsensä noin 61 prosenttia väestöstä, muiden uskontojen edustajia on hieman yli 7 prosenttia.  Vuoden 2011 väestölaskennassa uskonnottomiksi ilmoitti itsensä 22 prosenttia australialaisista.

Joulun jälkeen joulutähti istutetaan puutarhaan. Vuoden 2012
joulutähti on jo varsin komea.

Australian alkuperäisväestö ei viettänyt joulua, muut ovat laivojen ja lentokoneiden tuomia. Erilaiset jouluperinteet ovat sekoittuneet esimerkiksi avioliittojen ja yhteisöön sulautumisen myötä. 

Kirkoille ja aktiivisille kristityille adventti on tapahtumien täyteistä joulun odotusta ja joulun aika perinteistä Jeesuksen syntymäjuhlan viettoa. On jumalanpalveluksia, joululaulutilaisuuksia ja joulukuvaelmia, joihin osallistuu väkeä selvästi enemmän kuin normisunnuntaina.  

Erilaisten joulukonserttien suosio on suuri ja niitä esittävät niin isot kuin pienet orkesterit ja kokoonpanot. Musiikki koskettaa tekijöitä ja kuulijoita, vaikka henkilökohtaista suhdetta joulun kristilliseen sanomaan ei olisikaan.

Joulupäivää vietetään yleisesti perhepiirissä. Kliseisen kuvan mukaan lahjojen jakamisen lisäksi takapihalla grillataan ja pelataan krikettiä.

Joulupukki rannalla

Monille australialaisille joulu näyttäisi olevan tavallinen viikonloppu, jota vietetään ystävien seurassa, rannalla tai pubissa.

Monet tänne muuttaneet suomalaiset ovat ihmetelleet sitä, kuinka naapurit tai täkäläiset tuttavat saattavat kutsua jouluaattona tai joulupäivänä kyläilemään. Suomalaisille – ainakin vanhemmalle polvelle – kyläily aattona ja joulupäivänä oli kiellettyä. Tapaninpäivänäkin käytiin ainoastaan sukulaisissa. Täällä voi hyvin löytää itsensä naapurin grillin ääreltä minä päivänä tahansa.

Meidän joulukuusi ja joulupukkimme. (Pukki tosin on
Manen omaisuutta ja vain lainassa)

Rantaelämä on joulukuussa vilkkaimmillaan. Täällä on kesä, kouluissa kesäloma. Niinpä joulupäivänä rannat ovat täynnä uimareita, surffaajia, auringonottajia ja muita rantaelämästä tykkääviä.

Rannalla saattaa nähdä myös joulupukin! Aussien joulupukki huutaa Ho-ho-ho! Täällä pukki ei kysele kilttien lapsien perään. Joulupukki on itse asiassa varsin näkyvä. Sydneyssä pidetään joulun alla hyväntekeväisyyshölkkä, jossa osallistujat ovat pukeutuneet pukiksi. Surffaafia ja moottoripyöräileviä pukkeja näkee joulun alla tuon tuosta.

Ja niissä kodeissa, joissa pukki ei vieraile, takan tai takan korvikkeen reunalla olevat sukat täyttyvät jouluaamuksi. Kauppiaiden juhlaahan joulu on. Televisiouutisten talousosuuksissa esitellään joulun alla arvioita siitä, kuinka paljon kasvua edellisvuoden joulumyyntiin on tulossa. Ehkäpä ainoastaan sulkeutumalla luostariin saattaa välttyä kaupallisen joulun odotukselta, jossa odotuksen täyttymys tapahtuu ostohetkellä.
Suurimmat joulukuuset löytyvät tavarataloista. Joidenkin autot on naamioitu poroiksi, ikkunakiinnittimillä autoihin on viritelty muoviset poronsarvet ja automerkki keulalla on peitetty punaisella muovinenällä.

Ulkona vilkkuvat valot

Kodeissa on muovikuusia tai puutarhaliikkeestä ostettuja melkein kuuselta näyttäviä eläviä puita, joita tietysti koristellaan. Aussit ovat keskittyneet ulkokoristeluun. Jokaisessa lähiössä löytyy talojen edustalta vilkkuvia ja välkkyviä valokokonaisuuksia, joissa voi löytää seimiasetelman, autoja, traktoreita, talojen, ihmisten ja eläinten hahmoja.

Hunter Valleyn valopuistossa tapaa mm. Itämaan
tietäjät matkalla Betlehemiin.

Hunter Valleyssa, sadan kilometrin päässä Sydneystä, on iso puistoalue täynnä erilaisia valotaideteoksia, joita tullaan katsomaan kaukaakin.

Vaikka joululle ei kristillistä merkitystä antaisikaan, jouluna syödään. Lehdet ja televisio on tulvillaan erilaisia ruokaohjeita ja –ohjelmia. Moneen australialaiseen joulupöytään kuuluu kalaa ja äyriäisiä. Usein ne grillataan ulkona, sillä eletään vuoden lämpimintä aikaa. Ja jokainen aussimies on kaasugrillimies. Sydneyn kuulu kalamarkkina-alue Fish Market on avoinna koko aaton vastaisen yön.

Kala ja merentuotteet ovat yllättävää kyllä kalliita Australiassa. Valtaosa kalasta menee kuulemma vientiin ja siksi hinnat ovat korkeat. Halvimmat merentuotteet ovat peräisin Vietnamista, mutta niitä ei jouluksi hankita, vaan silloin panostetaan laatuun. Täällä katkarapu saa ihan uuden merkityksen: koolla, värillä ja lajilla on väliä.

Kaupoissa myydään kinkkuja ja kalkkunaa. Mielenkiintoinen ilmiö on ”Christmas in July”, siis heinäkuussa keskellä täkäläistä talvea. Ravintolat tarjoavat silloin vuoden kylmimpään aikaan raskaampia, eurooppalaisia ruokia. Myös monet suomalaisyhdistykset viettävät heinäkuista joulua laatikoiden ja kinkun kera.
Suomalaisista voi todeta, että Kauneimmat joululaulut vetävät isoimmissa kaupungeissa mukaan niitäkin, jotka muuten eivät seurakuntien tilaisuuksiin osallistu. Jouluaterialle löytyy suomalaisten tekemiä laatikoita, torttuja ja pullaa. Monetkaan eivät halua paistaa joulukinkkua johtuen siitä, että yölläkin lämpötila saattaa olla yli +20 asteen.

Ensimmäisenä jouluna valo ja lämpö tuntuivat oudoilta, jouluun sopimattomilta. Ulkona paistaa aurinko, ruoho on vihreää, eletään keskellä kesää. Kerrotaan tarinoita jouluista, jolloin oli niin kuuma, että kynttilät sulivat. Pimeyden keskelle tulevalle valolle ja kylmyyden voittavalle lämmölle on keksittävä korvaavia vertauskuvia.

Jouluista kaamosväsymystä ei täällä tunneta, silllä vaikka yöllä on pimeää, niin Tuomaan päivänä aurinko paistaa reilut 14 tuntia. Ja bonuksena yleensä varoitus korkeista ultraviolettiarvoista.

Mikä siis on australialainen joulu? Australia on maallistunut yhteiskunta, jonka arvoissa löytää eurooppalais-krisillisen pohjavireen. Monille joulu on tuttujen tapojen toistumaa perheen ja suvun seurassa. Toisille joulu on vapaapäivä, jota voi viettää samalla tapaa kuin vapaapäiviä yleensä vietetään.

Joulu ei ole kuitenkaan pelkkiä tapoja, vaan monille se on ensi sijassa sisäinen mielen- tai sieluntila.
Vaikka joulu niin taas joutuikin Pohjolaan, Kristuksen syntymän muistaminen ja juhlistaminen ei ole vuodenaikaan, paikkaan eikä aikaan sidottu.