9.2. Viides sunnuntai loppiaisesta, St Paul´s, city
Johannes sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja
henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei kuulu
meihin.”
Mutta Jeesus vastasi: ”Älkää
estäkö häntä. Eihän yksikään, joka tekee voimateon minun nimessäni, voi heti
perään puhua minusta pahaa. Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.
Totisesti: joka antaa teille maljallisen vettä sen tähden, että te olette
Kristuksen omia, ei jää palkkaansa vaille.” (Mark. 9: 38–41)
Ihmisen perusluonteeseen kuuluu tehdä rajoja, jakaa ihmisiä
meihin ja muihin. Kyse on uteliaisuuden ja turvallisuuden tunteiden välisestä
tasapainosta. Onko joku meidän porukkaa vai vieras? Kristitytkin vierastavat
toisiaan ja rakentavat raja-aitoja tai muureja, vaikka rakastaa tulisikin.
Jeesuksen suhtautuminen toisiin on salliva. Joka ei ole
meitä vastaan, on meidän puolellamme. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa
hänen kirjoitetaan sanoneen, että joka ei ole meidän puolellamme, on meitä
vastaan. Valitaan me tämä armollisempi tulkinta.
Sille, joka antaa janoiselle Kristuksen palvelijalle
maljallisen vettä, on luvassa hyvää. Pienissä hyvissä teoissa välittyy Jumalan
tahto ja rakkaus tässä ajassa.
Annetaan vettä janoisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti