Pappilan joulukuu ja muita kiireitä

Blogin päivittäminen on vähän jäänyt, sillä joulukuu tarkoittaa sitä, että kiirettä riittää. Niin kuin tunnettua on joulun jälkeen tulee heti saman tien uusivuosi ja sitten saman tien lähdettiin Suvipäiville.

Joulukuun ensimmäisenä lauantaina oli mukulamessu ja siellä laulettiin ja askarreltiin taulu, johon tuli jouluevankeliumissa mainittuja asioita kuten lammas ja enkeli.

Mukulamessusta riensimme Länsi-Sydnyn Suomi-seuran eli Westin joulutansseihin, jossa tarjottiin kaikki perinteiset jouluherkut – ja hyvää oli. Ja joku meistä pääsi tanssimaankin. Arpajaisvoittona kotiin kannoin ison paketin Leksand-näkkileipää.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina laulettiin Bass Hillin pappilassa kauneimmat joululaulut. 

Joululaulujen jälkeen oli pienen Matildan kaste.

Joulukuussa oli alakerran kappelissamme meidän aikaimme ensimmäiset häät ja kaste. Mukavat juhlat toivat taloon uusia ihmisiä ja tavallisesta oikeavaa juhlantuntua.







Toisena adventtisunnuntaina juhlittiin hartaasti, vaikka vähän jälkijunassa Suomen itsenäisyyspäivää.

Valmistelut on tehty, vieraita vielä odotetaan.

Harmonikkamusiikki tekee juhlan.

Juhlajumalanpalveluksen jälkeen oli varsinainen juhla, jossa esiintyi muun muassa paikallinen artisti Musa-Masa. Paikkalla olleet sotaveteraanit kukitettiin, lapset lauloivat ja runoja lausuttiin.


Pohjoisen Sydnyn ja Gosfordin alueen kauneimmat joululaulut laulettiin jumalanpalveluksen jälkeen Kulnurassa, Suomi-talolla, kolmentena adventtisunnuntainaTunnelma oli lämmin ja sitä auttoi myös se, että lämpömittari näytti 36 astetta.

Askeettisista olosuhteista huolimatta tarjolla oli riisipuuroa ja sekahedelmä kiisseliä ja lopuksi kahvit ja sen seitsemän sorttia. Hatunnosto kaikille ahtaassa ja kuumassa keittiössä hääränneille naisille.

Helka, Helena ja Ritva sillivoileipiä tekemässä.

Täkäläisen tavan mukaan melkein kaikki naiset toivat mukanaan jotain tarjottavaa ja näin syntyy juhlapöytä suhteellisen vähällä vaivalla. Tämä on jotain, josta voisi ottaa oppia niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Take a plate -periaate on hyvä ja toimiva, ja sitä voisi tietysti laajentaa niin, että myös miehet ottaisivat lautaselle tarjottavaa ja toisivat mukanaan.

Jossain välissä ehdimme piipahtaa myös Suomi-koulun joulujuhlassa. 

Joulua edeltävänä lauantaina laulettiin kauneimpia joululauluja Cityssä, St. Paulin kirkossa.  Koska Etelän ristin seurakunnalla ei ole kanttoria eikä muuta soittajaa, niin tälläkin kertaa laulettiin joululaulut ilman säestystä. Tai laulettiin kunnes eräs yleisön joukossa ollut nuori nainen ilmoitti, että hän voisi säestää laulut, jos sopii. Ja sehän sopi. Helena kiipesi urkuparvelle ja heti tuli toinen ääni seurakuntaan. Taisipa jokunen pyyhkiä kyyneliään siitä ilosta ja liikutuksesta, että pääsimme laulamaan laulut samassa tahdissa säestyksen kanssa.

Pappi työssä Oaks Flatsin kirkossa. Varmuuden vuoksi kerrotakoon, että väkeä oli  paikalla enemmän kuin kuvassa näkyy.

 Neljäntenä adventtina olimme Wollongongssa sijaitsevassa Oaks Flatsissa. Jumalanpalveluksissa Martti kertasi koko adventin ajan asiat ja päätteeksi laulettiin Enkeli taivaan lausui näin – ja sitten kahviteltiin ja herkuteltiin.

Joulupäivän aamuna väki kokoontui joulukirkkoon virolaiselle kirkolle. Paikalla oli niin uusia kuin vanhoja seurakuntalaisia ja Helana tuli sinnekin soittamaan, joten ilmassa oli monella tapaa suuren juhlan tuntua.