Ihana aamu, aurinko paistaa, ei ole liian lämmin eikä liian kuuma lähteä puistoon aamukävelylle. Kaikki olisi auvoa, suloa ja yhtä ihanuutta, jos ei olisi hämähäkkejä. Minulla ai sinänsä ole mitään hämähäkkejä vastaan. Ne pyydystävät ötököitä, toivon mukaan myös torakoita, mutta meillä on erimielisyyttä siitä, mihin on sopiva laittaa verkot.
Jos katsot tarkaan, voit nähdä kuvassa vilauksen hämähäkistä.
Wikipedian mukaan Australiassa on 135 niin yleistä hämähäkkilajia, että niille on annettu yleisesti tunnettu kutsumanimi. Siihen päälle tulevat kaikki ne hämähäkit, joilla on vain tieteellinen nimi. Niin ja kun Australiassa ollaan, niin tottahan toki täältä löytyy hämähäkkejä, joiden purema voi vaikka tappaa ihmisen. Yksi tällainen on Sydneyn seudulla asustava Sydney funnel-web hämähäkki eli Atrax robutus. Siihen en ole onneksi törmännyt.
Siis ihan aamu ja reipas aamukävely metsikössä, jossa tuoksuu heikosti eukalyptukselta, kaskaat sirittävät ja linnut pitävät omaa meteliään. Polku kiertää kauniin lammen, jossa nokikanan Australian serkut uiskentelevat etsimässä ruokaa. Silloin voisi rentoutua ja nauttia kävelystä, mutta jos sen teet, jos et ole silmä tarkkana, joudut satimeen. Aina ei auta vaikka kuinka yrittäisit olla tarkkana, hämähäkit osaavat kutoa verkkonsa paikkoihin, joissa valon ja varjon vaihtelu hämää kävelijä ja tekee rauhallisesta metsäpolusta esteradan.
Täkäläiset hämähäkit ovat nopeita, yhdessä yössä ne kutovat leveän polun ylle ison verkon. Niiden seitti on sikamaisen vahvaa, se tarttuu joka paikkaan eikä sitä tahdo saada millään irti hiuksista a vaatteista, jos sattunut kävelemään suoraan verkkoon. Silkkiäkin hienompi seitti takertuu ja tuntuu inhottavalta paljaalla iholla. Silti on paikko myöntää, että isot verkkoviritykset ovat varsinaisia taideteoksia.
Onneksi on kävelysauvat. Kun muualla maassa niillä työnnetään kävelyyn vauhtia, täällä sauvoja voi käyttää Errol Flynnin tapaan kuin säilänä taistelussa verkkojen valtiaiden mahtia vastaan. Ei ihme, että australialaissyntyisestä Errol Flynnistä tuli miekkailuelokuvien tähti, hän oli tietysti harjoitellut hämähäkinverkkojen kanssa.
Mutta eivät hämähäkit ahkeroi vain aamuisella lenkkipolullani. Keittiönikkunaan on joku kehrännyt aikamoisen sykerön.
Huomenta myös Riitalle
VastaaPoistaTörmäsin viime kesänä veneellä aamuvarahin Skubbössä, Kirkkonummen edustalla vataaviin otuksiin. Ne olivat kutoneet verkkojaan joka puolelle venettä; kaiteissa, puomissa, nostimissa jne. rannalla niitä oli puissa ja pensaissa. Aamun usvassa, kosteat seitit ovat upeita! Näköjään sama kudontatyyli kuin teidän serkuilla. Jäin pelkästään niitä kuvaamaan. Kävelysauvoja ei sattunut matkaan :)
- Kivoja kuvia, Riitta.
Täällä aamu noussee huomenissa lumisateen vallitessa. Alkaa paaston aika. Sain muuten viritettyä skybeä koneelle, vielä kamera kaupasta niin päästään yhteyksiin.
Paavo
Luin juuri lehdestä, että sateinen kesä on tehnyt hyvää hämähäkeille – ja muille pikkuötököille. Hämähäkeillä on paljon ruokaa eli ne ovat hyvin syöneitä. siitä puolestaan seuraa, että ne munivat tavallista enemmän ja siis lisääntyvät huikeaa vauhtia.
VastaaPoistaHyvin syöneiden hämähäkkien leukaperät ovat vahvat ja ne kutovat paksumpia ja sitkeämpiä seittejä kuin kuivana kesänä.
Kiitos kommentistasi Paavo.
Hmmm... ilmeisesti loppukesästä jäniksinä kesän veneessä matkustaneet veitikat ovat vahvoja myös näillä pohjoisilla leveyksillä. Onhan purjeet ja valkoinen vene houkutellut pikku ötökkää kiusaksi asti kiuluumme kaiken muun murkinan lisäksi, kuten hyvää verta nauttineisiin itikoihin, ja muihin monijalkaisiin inisijöihin. Siinä looginen syy.
VastaaPoistaKyllä lehtien lukeminen on hyödyllistä puuhaa! Ilahduin muodostuneesta ketjusta, kiitos Riitta.