Sataa, tulvii ja paistaa

Nalle Puhin sadelaulun sateella ei ole mitään tekemistä sen sateen kanssa, joka on laittanut Uuden Etelä-Walesin ja Queenslandin joet tulvimaan. Kun ajoimme Brisbanesta Sydneyhyn tuli vettä ajoittain niin paljon, että tuntui kuin olisi seinää päin ajanut. 

Suomessa ja Ruotsissa tällaiset ukkoskuurojen rankkasateet kestävät sen aikaa, että niiden ohimenemistä joutaa vartoamaan tienvarressa, mutta täällä on toinen meininki. Ensinnäkään täällä ei ole juuri ukkostanut, on vain satanut paljon. Toiseksi kaatosade saattaa kestää pitkään, siinä ehtisi jo aamun lehden lukea, juoda kahvit ja päivittää facebookiin kuulumiset, kun odottelee sateen laantumista. Mutta varmaa ei ole, että se tuossa ajassa olisi laantunut. Niinpä ihmiset ajaa köröttelevät käyntivauhtia sateessa – ja toivovat, ettei mitään äkillistä tapahdu.

Sydneyssä ei vielä tulvi tai ei ainakaan niin, että teitä olisi poikki tai muuta sellaista. Mutta niin kaupan kassarouva kuin kaikki muutkin päivittelevät meille huonoa kesää, syksyistä ilmaa ja sitä, että aina vaan sataa. Paikalliset aviisin mukaan tämä on ollut sateisin ja kylmin kesä sitten vuoden 1951, toisen tiedon mukaan vielä ei ole päästy 1970-luvun tulvaennätyksen yli.

Jotain sateen määrästä kertoo se, että paikoitellen on muutamassa päivässä tullut vettä yli puolimetriä. Tällä hetkellä viranomaiset ovat antaneet 12 jokea koskevan tulvavaroituksen, tulvan saartaman on kaupunkeja, ihmisiä on evakuoitu ja ihmisiä on menehtynyt tulvissa. Jotkut yrittävät uhkarohkeasti ylittää tulvivaa tietä tai siltaa ja sitten vesi vie mennessään auton ja ihmiset. Vedellä on välillä suuremmat voimat kuin millään maastoautolla.

Juuri nyt paistaa aurinko suurimmassa osassa maata, sade pitää hetken taukoa – se helpottaa pelastus- ja evakuointitöitä.