sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Aina ei kala käy pyydykseen

27.4. Oak Flats, 1. sunnuntai pääsiäisestä.

Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:
Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: »Minä lähden kalaan.» »Me tulemme mukaan», sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.

Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: »Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?» »Ei ole», he vastasivat. Jeesus sanoi: »Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.» He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: »Se on Herra!» Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.

Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: »Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.» Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon – kaikkiaan sataviisikymmentäkolme – verkko ei revennyt.

Jeesus sanoi: »Tulkaa syömään.» Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: »Kuka sinä olet?», sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen. 
(Joh. 21: 1–14)

Pietarin kalamatka ei vättämättä tarkoita sitä, että hän olisi luopunut Herrastaan. Kalareissun motiivista ei nimittäin kerrota. Hän teki työtä yhä Herraansa uskoen. Yö vain oli huono, ei saalista. Herran sanan kuuleminen ja totteleminen johtivat suuren saaliin saamiseen.
Kokiko Pietari epäonnistuneensa? Epäonnistuminen ja epäonnistumisen tunne ovat kaksi eri asiaa. Joskus niillä on aiheellinen yhteys, joskus tunne on todellisempi ja ”epäonnistuminen” on vain kokijan mielessä. Pietari uskoi.
Leipä ja kala tuovat mieleen viidentuhannen ruokkimisihmeen saman järven rannalla. Hiillos muistuttaa Pietaria toisesta hiilloksesta, jonka äärellä hän kielsi tuntevansa Jeesuksen. Tällä hiilloksella ei ketään kielletty. Aamuvarhaisella rannalla oli ruokaa, lämpöä, yhteyttä ja hyväksyntää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti