Kjell Westö:
Kangastus 38. 2013. Otava.
Kjell Westö on
kirjoittanut useita romaaneja, jotka liittyvät Suomen historiaan. Esimerkiksi Missä
kuljimme kerran peilaa vuoden 1918 sodan tapahtumia ja vaikutuksia ihmisten
elämään.
Tässä kirjassa
eletään vuotta 1938. Kahdenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat ovat kuitenkin
vahvasti. Sodan kauhut ja muistot eivät päästä otteestaan.
Kirjan
keskushahmot ovat asianajaja Claes Thune ja hänen konttoristiksi palkkaama
rouva Matilda Wiik. Thunella on takana diplomaattiura, hajonnut avioliitto ja Keskiviikkokerhonsa,
jossa pohditaan Euroopan tulevaisuutta Natsi-Saksan varjojen pidetessä.
Thunella on omat katkerankirpeät muistonsa, mutta myös unelmansa. Lähimpien
ystävien, eli keskiviikkokerholaisten elämä vie kutankin omiin suuntiinsa. Lahjakkuuden,
toiveiden ja luottamuksen vierellä kulkee uupuminen, pettymykset ja pettäminen.
Jää kysymään, kenellä on oikeus onneen?
Myös rouva Wiikillä on menneisyytensä. Elämän sisältö on työn ohella elokuvien unelmamaailmaa. Unelmaa kuitenkin.
Kirja herättää
miettimään, mistä kaikesta ihminen voi eheytyä ja voiko tai kannattaako elämää
rakentaa koston varaan?
Kangastus 38 on
hieno kirja. Westö kuljettaa mukanaan 1930-luvun lopun Helsingissä, sen todellisuudessa
ja elokuvien ja uuden musiikin myötä myös unelmissa.
Suosittelen.
PS. Liisa Ryömän
suomennos on sujuvaa ja värikästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti